Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK


K a i k e n YLITSE menevä r a k k a u s



Kirjoittanut:
es



Protos agape on Kreikkaa ja tarkoittaa = K a i k e n ylitse
menevää r a k k a u t t a !

Agape rakkaus on = Uhrautuvainen rakkaus, joka a n t a a ,
odottamatta saavansa mitään takaisin !

Niin Jumala maailmaa r a k a s t i, että Hän a n t o i
a i n o k a i s e n Poikansa, ettei yksikään, joka Häneen
uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Aivan ensimmäiseksi huomaamme sen, että r a k k a u s
ja a n t a m i n e n kuuluvat y h t e e n. Jos sinä sanot, että
rakastat, mutta pidät kaiken itselläsi, etkä anna, niin sinä et
kulje rakkaudessa. Sana aivan selvästi sanoo, että jos meillä
on, mitä antaa, mutta me emme anna, niin meidän
u s k o m m e on k u o l l u t t a.

Mm. Corrie ja Betsy ten Boom`in ollessa keskitysleirillä, he
olivat salakuljettaneet mukanaan yhden vitamiinipullon. Ensin
he ajattelivat pitää sen itsellään, mutta kun he näkivät näiden
muiden naisten kärsimykset, niin he alkoivat jakamaan siitä
pienen pienestä pullosta kaikille. Ja ihme tapahtui. Koko sen
ajan, kun he olivat keskitysleirillä, niin vitamiinit eivät koskaan
tyrehtyneet, vaan lisääntyivät, kunnes Corrie pääsi leiriltä pois.

Jopa silloin, kun me tulemme yhteen kokouksessa, Sana sanoo
kokoontumisesta näin, "kun te tulette yhteen, niin jokaisella
on jotakin a n n e t t a v a a , millä virsi, millä opetus, millä
profetia, millä kielet ja millä selitys jne. Kun me siis kokoonumme
yhteen ja jokainen meistä a n t a a sitä, mitä Jumala on
meille antanut, niin me r a k e n n a m m e, ra k e n n u m m e,
sekä myöskin h i o m m e toisiamme.

Ts. seurakunnassa, yhteisessä kokoontumisessammekin meidän
ei kuuluisi tulla kuin valmiiseen ruokapöytään, jonka vain yksi
pääkokki on meille valmistanut, vaan meillä k a i k i l l a
kuuluu olla jotakin a n n e t t a v a a toisillemme.

Mutta kyse ei ole mistä rakkaudesta tai antamisesta tahansa,
vaan jumalallisesta rakkaudesta ja antamisesta! I Korintollainen 13 kertoo siitä, että me voimme antaa, mutta vääristä motiiveista käsin, joka ei ole rakkautta ja silloin se on vain kovaa meteliä, eikä mitään muuta. Tällaisella ei ole mitään ikuista arvoa.

Sana sanoo myöskin, "että meidän tulisi pitää huolta toinen
toisistamme."

Me näemme tämän a n t a m i s e n myöskin siinä, kun
me käytämme talentejamme (lahjojamme), niin ne, jotka niitä
käyttivät, 5:stä tuli 10, ja 2:sta tuli 4, mutta se, joka piti kaiken
itsellään (piilotti), niin se otettiin häneltä pois ja annettiin sille,
jolla oli eniten, eli sille, jolla ne lahjat olivat kasvaneet 10:neen,
ja nyt hänelle niitä tuli yhteensä 11.

Miksi tämä on näin? Sana sanoo, että mihin me vertaamme Jumalan Valtakuntaa? Se on kuin sinapinsiemen, kun se kylvetään HYVÄÄN MAAHAN (hyvään sydämen maaperään), niin se alkaa siellä KASVAMAAN ja siitä tulee suurin vihanneskasveista ja jumalallisen mutaation kautta siitä tulee suuri puu, niin että linnut (ne ihmiset, jotka tarvitsevat kasvamista) tulevat sen oksille saamaan siltä puulta sitä, mitä se on kasvaessaan aikuiseksi itse saanut.

Lahjoissa (talenteissa) ei suinkaan ole kyse siitä, että meistä
tulisi lahjojen takia u s k o v a t ä h t i, vaan nimenomaan
sinä koko sydämestäsi haluat lahjoja suuret määrät juuri siksi,
että voisit a u t t a a ja a n t a a niistä toisille.

Ts. kaikessa on kyseessä r a k k a u s , joka a n t a a. Kun
me annamme v ä h ä s t ä m m e, niin se automaattisesti
k a s v a a !

Kyse ei ole siitä, miten paljon me olemme Herralta saaneet,
vaan siitä, mitä me teemme sillä, mitä me olemme saaneet.
Jos me käytämme sitä vähää, mitä meillä on, niin se on Jumalan laki, että Jumalan Valtakunta toimiin niin, että se tulee varmasti kasvamaan.

Toinen asia, mitä me huomaamme tästä, on se, että Jumala
a n t o i p a r h a a n s a - a i n o k a i s e n Poikansa. Ja
Poika a n t o i k a i k k e n s a - h e n k e n s ä.

-Suurempaa rakkautta ei ihmisellä ole, kuin että hän antaa elämänsä ystävänsä edestä. John 15:13.

-Meidän tulisi antaa elämämme veljiemme edestä. I John 3:16.

-Rakkaus on väkevä kuin kuolema. Kv 8:6b.

-Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta, ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti. Ilm 12:11.

Siemenen (ihmisen) tulee aina ensin KUOLLA, että se voisi alkaa kasvamaan ja tuottamaan sitä, mitä Jumalan Valtakunnan siemen tuottaa, joka on - Kristuksen kaltaisuus - aikuisuus.

JOS siemen (ihminen) ei KUOLE, niin Sanan mukaan se jää YKSIN.

Milloin me olemme nähneet tällaista rakkautta omassa kodissamme, taikka veljien ja sisarien keskuudessa?

Olen kuullut kerrottavan mm. Titanik laivan uppoamisen
yhteydessä siitä, miten matkalla oli myöskin uskovaisia.
Kun he olivat päässeet turvaan hyisestä vedestä veneeseen, niin kun he näkivät muiden taistelun vedessä, niin he antoivat oman paikkansa niille, jotka eivät olleet vielä uudestisyntyneet. Olen itse kuullut ja nähnyt Espanjassa sellaisen ihmisen haastattelun. Tämä on oikeaa rakkautta, joka menee kaiken ylitse, että luovut omasta elämästäsi, ja annat sen toiselle, tietoisena siitä, että sinä tulet kuolemaan.

Myöskin olen kuullut sellaisesta tapauksesta, jossa nuori mies tappoi erään miehen oman pojan. Tämä isä otti kyseisen
murhaajan omaksi pojakseen. Tämä on kaiken ylitse menevää rakkautta.

Tämä isä ymmärsi, että tämän murhaajan tausta oli tullut
jostakin. Hyvin harvassa seurakunnassa ymmärretään tämä
ja autetaan ihmisiä. Kun me tulemme uskoon, niin meidän
henkemme uudistuu, mutta sielumme ovat täysi haavoja ja
niiden haavojen tulisi parantua ja ne paranevat yksinomaan
r a k k a u d e l l a. Ei kenenkään haavat parane lakihenkisyydellä, kriittisyydellä, arvostelulla, taikka tuomitsemalla. Näiden kautta haavat t u l e h t u v a t ja vain
p a h e n e v a t ja vuotavat v e r t a vieläkin enemmän.

Seurakunnan pitäisi olla sairaala, mutta ei maailmallinen
sellainen, vaan sairaala, jossa lääkkeenä käytettäisiin
rakkautta, nostamista, hyväksyntää, kannustamista,
rohkaisua, ihailua jne. Nämä ovat Jumalan asettamia lääkkeitä
meidän sielujemme haavojen paranemiseksi.

Jos me katsomme veljiämme ja sisariamme, niin ollaan rehellisiä, me emme rakasta toisiamme kaiken yli menevällä rakkaudella. Me riitelemme opeista, seurakuntien nimistä, karismaattisuudesta jne. Kun oikeasti kristillisyydessä ei ole
kyse mistään sellaisesta, vaan i n t i i m i s t ä suhteesta
Jeesuksen kanssa. Kun meillä on intiimi rakkaus-suhde
Jeesukseen, joka on ruumiin Pää, niin eikö meillä kuulu olla
myöskin oikea rakkaus-suhde ruumiin kanssa, joka Päänä
on Jeesus? Sana sanoo, että kaiken, mitä me teemmekin yhdelle veljelle taikka sisarelle (Kristuksen ruumiille), niin me teemme sen oikesti Kristukselle. (Pää ja ruumis kuuluvat aina yhteen). Tämä on aivan loogista. Jos puhut vaikka jonkun ihmisen polvesta, niin etkö silloin puhu ihmisestä itsestään? Kyllä näin on!

Ts. jos me riitelemme uskovien kesken, niin oikeasti me riitelemme mm. opeista Kristuksen itsensä kanssa.

Hän on Pää ja me olemme Hänen ruumiinsa.

Sana sanoo, että KILPAILKAA (mistä?) - rakkaudesta
keskenänne.

Voi, miten paljon paholaisen kopioita kilpailemisesta onkaan meidän keskellämme seurakunnassa. On vain YKSI OIKEA KILPAILEMINEN ja se on se, että me kilpailemme rakkaudesta keskenämme.

Myöskin Sana sanoo sen, että jos me rakastamme Jeesusta, niin me pidämme Hänen käskynsä. Jeesus rakasti Isäänsä ja piti kaikki Hänen käskynsä loppuun asti, ja täytti Isän tahdon, joka oli kuolla meidän edestämme.

Uuden käskyn minä annan teille, että rakastatte toisianne,
n i i n k u i n Minä olen teitä rakastanut - että tekin n i i n
rakastatte toisianne. John 13:34.

Ts. meidän tulisi rakastaa toinen toisiamme n i i n k u i n
Kristus on meitä rakastanut. Tämä tarkoittaa sitä avioliitossa,
että mies antaa henkensä vaimonsa edestä, mutta Sana
sanoo myöskin meille kaikille uskoville näin, "että meidän
tulisi olla valmiita antamaan henkemme veljiemme (ja sisariemme) puolesta."

Mm. Jeesus Kristus, Jumalan Poika viimeisellä aterialla (ehtoollisella) (juuri ennen kärsimystään ja kuolemaansa meidän puolestamme) vyötti itsensä ja meni luotujensa eteen polvilleen ja pesi heidän jalkansa.

HUOMIO =
Jeesus pesi myöskin kavaltajansa (vihollisensa) Juudas
Iskariotin jalat.

Hän sanoi, "te ette voi nyt ymmärtää, mitä Minä Opettajana olen teille tehnyt, mutta myöhemmin te sen ymmärrätte. Ja jos Minä, teidän Opettajanne olen pessyt teidän jalkanne, niin teidänkin tulee tehdä tämä toinen toisillenne." Tämän Hän teki viimeisellä aterialla (ehtoollisella) (ehtoollinen, joka oli Hänen asettama
rakkauden ateria seurakunnalleen, vaimolleen ja Morsiammelleen)
ja siis se, että me olemme toisillemme alamaisia, ja pidämme toista aina itseämme parempana, (kuin pesisimme toistemme jalat) on yksi ehtoolliseen kuuluva tärkeä osa!

Myöskin eräs leski antoi Sanan mukaan jonkun 5 senttisen uhrilahjaan ja Herra piti tätä suurimpana uhrauksena, kuin
niitä, jotka antoivat suuria summia. Miksi? Siksi, koska
tämä leski nainen antoi kaikkensa.

Samalla lailla nainen, joka voiteli Jeesuksen pään ja jalat
voiteella, niin se huomioitiin siksi, että hän uhrasi Jeesukseen
koko vuoden palkkansa. Jeesus sanoi, "mitä tämä nainen on tehnyt, niin kaikkialla, missä Sanaa julistetaankin, tullaan hänestäkin kertomaan."

Sana myöskin sanoo, "olkaa toinen toisillenne alamaisia Kristuksen pelossa."

Tämä alamaisuus kohdistetaan suurimmalta osaltaan yleensä varsinkin Suomessa - naisiin.

Tässä Sanan kohdassa puhutaan siitä, että me olisimme seurakunnassa toinen toisillemme alamaisia, Kristuksen pelossa.

Jos katsot omaa ruumistasi, niin katsoppa kämmeniäsi. Sormet ovat liitetyt kämmeniisi, kämmenet liitetty käsivarsiisi, käsivarret olkapäihisi, olkapäät kaulaasi, kaula päähäsi jne. Näet, että
kaikki ruumiisi osat ovat liitettynä toiseen ruumiisi osiin, niin
ulkoisesti kuin sisäisestikin. Et näe yhtäkään osaa, joka olisi ruumiisi ulkopuolella ja erillään muusta ruumiista. Siksi meidän
tulee olla toinen toisillemme alamaisia, koska me kuulumme toinen toisiimme.

Mutta katsotaanpa nyt kaiken ylitse menevää rakkautta avioliitossa =

Mies rakastakoon vaimoon, n i i n k u i n Kristus rakasti
seurakuntaansa (vaimoaan) ja a n t o i h e n k e n s ä sen
edestä.

Vaimo kunnioittakoon miestänsä.

Me voimme opettaa näistä asioista, ja niin kuuluu tehdäkin, mutta me emme voi pakottaa ketään tekemään niin. Jumala on antanut meille vapauden valita, vapaan tahdon.

Jumala on rakkaus ja Hän antoi jokaiselle vapauden valita.

R a k k a u s antaa a i n a v a p a u d e n toiselle.

Kaikki v a p a u d e n ulkopuolella on toisen ihmisen elämän riistoa. Ja tämä on n o i t u u t t a.

Jos aviomies iskee nyrkillä pöytään ja huutaa: "Minä olen tämän perheen pää, ja täällähän tehdään niinkuin MINÄ määrään,
niin kysyn: tekikö Kristus kertaakaan jotakin tällaista?" Ei
tehnyt, vaan mitä Hän teki? Hän antoi henkensä vaimonsa
(seurakunnan) edestä, johon tämä mieskin kuuluu. Seurakuntaan (vaimoon) kuuluvat niin miehet kuin naisetkin.

Sen ei aina tarvitse tarkoittaa fyysisen hengen antamista (mutta se voi myöskin tarkoittaa sitäkin), mutta jokapäiväisessä elämässä Sanan mukaan mies pitää vaimoaan itseään parempana ja ennen itseään, ja vaimon kuuluu tehdä samoin
miehelleen.

Sana sanoo, "katsokoon jokainen toinen toisensa parasta."

Mutta mitä me olemme tehneet? Jos jollakin on hyvä opetus,
niin me tappelemme siitä, että meilläpäs on parempi. Jos
meillä on profetia, niin me haluamme sanoa, että meillä on
sitäkin parempi jne. Meidän tulisi ylitse kaiken menevän rakkauden kautta a n t a a toiselle p a r e m p i o s u u s
ja jäädä itse kuin taka-alalle toiselle sijalle. Jos me haluamme
olla ensimmäisillä paikoilla taivaallisissa, niin meidän tulee olla
maan päällä kaikkien palvelija.

Eikä vain ole kyse tästä, meidän tulisi antaa toiselle aina parempi paikka, ja itse istua huonomalla paikalla Sanan mukaan, tai antaa paras osa ruuasta, vaatteista jne toiselle.

Mitä sinä haluat, että sinulle tehtäisiin, niin tee tämä tälle
toiselle, tämä on laki ja profeetat.

Ts. miten sinä aviomies haluasit, että sinua kohdeltaisiin, JOS
olisit NAINEN, niin kohtele niin vaimoasi. Miten sinä vaimo haluaisit, että sinua kohdeltaisiin, JOS olisit MIES, niin näin kohtele aviomiestäsi.

Mutta ei vain avioliitossa, tämä koskee kaikkia tilanteita, kun näet jonkun tilanteen, niin miten sinä haluaisit, että jos sinä olisit
samassa tilanteessa, että sinua kohdeltaisiin, niin kohtele
näin myöskin tätä toista.

Tämä toimii myöskin silloin, kun joku on suuressa tarpeessa,
tai tarvitsee esirukousta, niin me hylkäämme itsemme
ja oman aikamme ja autamme näitä tarvitsevia ihmisiä, niin rahalla, vaatteella, ruualla, käymässä katsomassa, huomioimassa sairaita, rukouksella jne, koska kyse on samasta ruumiista, johon sinäkin kuulut - Kristuksen ruumis ja osa Hänen ruumiistaan. - Rakasta lähimmäistäsi, n i i n k u i n itseäsi.

Se, että mies on pää perheessä, ei tarkoita maailmallista
työpaikka p o m o a, joka käyttää väärää auktoriteettia
vaimoonsa ja perheeseensä.

Kaikesta, mitä Jumala on tehnyt ja luonut, on saatanalla oma väärä kopio olemassa.

Oikeasta auktoriteetista meillä on tarkka kuva, ja Hän on Jeesus Kristus. Hän aina käytti aina oikein auktoriteettiaan.

Pyhä Henki sanoi minulle kerran kuuluvalla äänellä: "Mies on
perheen pää, MUTTA HÄN EI HALLITSE VAIMOAAN."

Perheessä on olemassa siis jumalallinen järjestys, mutta huomioidaan se, ettei se järjestys ole tästä maailmasta, vaan kyse on taivaallisesta järjestyksestä, ja mallin me löydämme Jeesuksesta, miten Hän kohteli vaimoaan (seurakuntaansa).

Aviomiehen on itse tehtävä päätös, koska hän itse joutuu kerran yksin viimeiselle tuomiolle, että haluaako hän olla avioliitossa kuin Kristus vaimolleen.

Sama koskee myöskin vaimoa, hänen pitää saada itse päättää, haluaako hän kunnioittaa miestänsä.

Jos me pakotamme, alistamme, huudamme, halvennamme, kontroloimme, riistämme, ahdistamme, hallitsemme, manipuloimme jne. toisiamme tekemään jotakin, niin me toimimme N O I T U U D E S S A.

Meidät on luoto Jumalan kuvan kaltaiseksi, mutta me olemme vielä prosessissa tulla siksi.

Niin Jumala, kuin Jeesuskin vapaasta tahdostaan rakastivat meitä niin paljon, että antoivat kaikkensa meidän puolestamme. Kukaan ei vääntänyt Isän taikka Pojan kättä heidän selkänsä taakse, että sinun on pakko alistua tähän. Ei, vaan he tekivät sen omasta vapaasta tahdostaan, koska he rakastivat meitä niin paljon.

He myöskin päättivät rakastaa meitä silloin, kun me vielä olimme inhoittavia syntisiä.

Oikea rakkaus ei koskaan muutu, oli ihminen sitten syntinen taikka ei, rakkaus jatkuu edelleenkin. Sanan mukaan rakkaus ei koskaan lopu.

Tämän me näemme tuhlaajapoika (tyttö) vertauksesta. Poika
otti rahat ja tuhlasi ne irstaaseen elämään ja lopulta köyhänä
kuin "kirkon rotta" yritti syödä sikojen ruokaa. Kun hän palasi
isänsä luokse (kuva taivaallisesta Isästä), niin kun isä näki
hänet kaukaa, ja HÄN JUOKSI POIKAANSA VASTAAN. Järjesti suuret juhlat poikansa kunniaksi. Tällainen rakkaus taivaallisella Isällä on meitä kohtaan, vaikka me rypsimme synnissä. Eri
asia olikin sitten isoveli, joka kuvaa seurakunnassa olevia
veljiä ja sisaria, joka ei kestänyt sitä, että taivaallinen Isä otti hänet näin armollisesti vastaan juhlien kera.

Haluan kuitenkin lisätä tähän sen, että jos mies valitsee olla kotona kuin Kristus, niin naisena tiedän, että automaattisesti jokainen nainen kunnioittaa tällaista miestä. Ei tarvitse edes
vihjata siihen suuntaan, se tulee automaattisesti.

Jokainen naisista odottaa vain sitä, että meidän aviomiehemme olisivat kotona kuin Kristus.

Tämä ei poista sitä totuutta, etteikö nainen voisi alkaa kunnioittamaan miestään ennenkuin mies on päättänyt olla kotonaan kuin Kristus.

Esim. Smith Wiggleswoodin vaimo kärsi kovasti miehensä käytöksestä kotona. Smith oli hänen vaimonsa uskoa vastaan. Mutta vaimo osoitti hänelle kunnioitusta ja rakkautta. Kerran Smithin vaimo oli menossa seurakuntaan, niin Smith sanoi, "jos sinä nyt lähdet, niin minä lukitse oven jälkeesi?" Vaimo rauhallisesti sanoi, "rakkaani, siihen asiaan sinä et voi vaikuttaa, ettenkö menisi kuulemaan Jumalan Sanaa." Hän lähti, ja kun hän palasi kotiin, niin ovi oli lukossa. Vaimo nukkui yönsä rappusilla.
Kun aamu sarasti, hän heräsi ja koputti ovelle ja huusi: "Smith
avaa ovi, että pääsen laittamaan sinulle aamiaista." Tällainen
RAKKAUS lopulta MURSI Smithin kovan kuoren, ja hänestä tuli yksi aikamme suurimmista apostoleista.

RAKKAUS VOITTAA KAIKEN.

Kaiken ylitse menvä rakkaus rakastaa vihollisiaan yhtä suurella rakkaudella, kuin ystäviäänkin.

Vaan rakastakaa vihollisianne ja tehkää hyvää ja lainatkaa, toivomatta saavanne mitään takaisin, niin teidän palkkanne on oleva suuri, ja te tulette Korkeimman lapsiksi, sillä hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille. Luuk 6:35.

Tässä Sanan kohdassa on agape rakkaus, joka on uhrautuvainen rakkaus, joka antaa, odottamatta saavansa mitään takaisin.

JOS me rakastamme vihollisiamme ja teemme heille hyvää,
niin vasta silloin meistä tulee oikeasti Korkeimman lapsia.

Tämä juuri siksi, että niin Isä kuin Poikakin rakastivat syntisiä ja Jeesus kuoli heidän edestään. Hän ei kuollut silloin, kun me olimme rakastettavia, vaan silloin, kun me olimme inhottavia syntisiä. Meidänkin tulee rakastaa ihmisiä, jotka ovat maailmassa (tai uskovia), jotka elävät inhoittavassa synnissä.

Tämä Raamatun kohta on kirjoitettu Luukkaan evankeliumiin ja siinä sanotaan myöskin näin, "Miksi te huudatte minulle; "Herra, Herra, ettekä tee, mitä minä sanon?" Jokainen, joka tulee minun tyköni ja KUULEE minun sanani ja tekee niiden mukaan - niin minä ilmoitan teille kenen kaltainen hän on. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen KALLIOLLE, kun tulva tuli, syöksähti virta huonetta vastaan, mutta se ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli syvästi rakennettu, mutta joka KUULEE eikä TEE, on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; virta syöksähti sitä vastaan ja heti se sortui, ja sen huoneen sortuminen oli suuri. Luuk 6:46-49.

Verratkaa tätä aikaisempaan opetukseen KUULEMISESTA.
Tässä puhutaan siitä, että meidän tulee rakastaa vihamiehiämme ja tehdä heille hyvää ja tämä on tässä Sanan kohdassa tämä KUULEMINEN (kallio), joka pitää talon (ihmisen) koossa, kun myrskyt (paholaisen vainot) tulevat. Mutta, jos me emme tee
sen mukaan, niin meillä ei ole perustusta, kun myrskyt tulevat
(paholaisen vainot), niin talo (ihminen) tulee romahtamaan, eikä pysy pystyssä.

Rakkaus ei koskaan häviä; mutta profetoiminen, se katoaa ja kiellä puhuminen lakkaa, ja tieto katoaa. Mutta kun tulee se, mikä täydellistä on, katoaa se, mikä on vajavaista. Niin pystyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.

Ts. me käytämme täällä maan päällä näitä lahjoja (talentteja)
kuten profetoimista, kielillä puhumista, tietoa jne. Mutta, kun me pääsemme perille, niin kaikki nämä lahjat katoavat, koska ne ovat vajavaisia, ja perillä taas kaikki on täydellistä. Mutta näistä yksi jatkaa edelleenkin aina ikuisuuteen asti, ja se on r a k k a u s.

Ja I Korinttolainen 14 (joka on I Korinttolainen 13 rakkauden luvun jälkeen), kertoo siitä, että =

-Tavoitelkaa rakkautta, kuin teidän koko elämänne riippuisi siitä kiinni, koska näin se on. (Mess).

-Innokkaasti aja takaa ja hae (tätä) rakkautta (tee siitä sinun
suuntasi, tähtäimesi) sinun suurin tavoitteesi. (Amplyf).

-Kyse on siis rakkaudesta, johon sinun tulee pyrkiä (ponnistella,
kiihkeästi tavoitella, kilvotella) (TEV).

-Pitäkää rakkautta tärkeimpänä tavoitteenanne. (LB).

-Sinun tulee haluta rakkautta ennemmän kuin mitään muuta.
(JB).

-Tee rakkaudesta tähtäimesi (suuntasi). (RSV).

-Laita rakkaus ensimmäiseksi. (NEB).

-Seuratkaa rakkauden tietä. (NIV).

-Seuratkaa siksi, rakkauden tietä. (PME).






amen amen


Hei!


Tämä on liite ed. opetukseen.

Kirjoittanut:
es


Monet, kun he lukevat tällaisia opetuksia, jossa mm. sanotaan
naisen tai miehen paikasta, niin heidän taustansa takia,
heidän niskakarvansa nousevat pystyyn.

Tämä ei ollut tämän ed. opetuksen tarkoitus, vaan nimenomaan
se, että me ymmärrämme, ettei kukaan voi pakottaa toista olemaan itselleen alamainen, vaan se on täydellisesti VAPAA VALINTA.

Kaikki VAPAAN VALINNAN ULKOPUOLELLA on NOITUUTTA.

Hyvin monilla naisilla on miesivhaa ja monilla naisilla on jopa
naisvihaakin, johtuen vahvoista äitikokemuksista. Samoin miehillä on naisvihaa ja monilla miehillä isäkokemuksien taikka väärinkäytöksien kautta miesvihaa.

Tämä on asia, jos me emme hoida sitä, niin se johtaa meille
tulevaan väärään taivaallisen Isän kuvaan.

Jos meillä on mies taikka naisvihaa elämässämme, emmekä
ole niitä käsitelleet, niin emme voi siinä vaiheessa puhua
alamaisuudesta, joka tulee vapaasta tahdosta. Meidän tulee
ehdottomasti ensin päästä vapaaksi tästä vihasta, joka kohdistuu
jompaan kumpaan feminiiniseen taikka maskuliiniseen puoleen.

Jos me emme vapaudu anteeksiantamisen kautta tästä,
niin meistä itsestämme tulee presiis samanlaisia, kuin mitä
me itse vihaamme.

Nämä tulevat meidän elämäämme varsinkin meidän lapsuudestamme. Itse olen lukenut joitakin terapiakirjoja,
ja olen huomannut sen, että suurimassa osassa puhutaan vain
itse ongelmasta, mutta ei anneta siihen minkäänlaisia
ulospääsyä.

Siksi itse uskon siihen, että kun me haluamme vapautua, niin paikalla tulee olla Pyhä Henki, joka on ainoa, joka tietää tarkasti meidän sielussamme olevan haavan, ja vain Hän osaa käsitellä asiaa niin, että Henki ottaa myöskin huomioon tämän väärinkäyttäjän, koska Hän tietää hänenkin taustansa, ja miksi hän on meitä väärinkäyttänyt. Jumalan tarkoitus ei ole koskaan osoittaa sormella ketään, että SINÄ OLET SYYLLINEN. Tätä tekee vain paholainen. Siksi itse en kallistu Froidilaisuuteen, koska se perustuu paljolti siihen, että syyllistetään tämä toinen osapuoli, eikä ajatella sitä, että hänkin on tullut siihen pisteeseen jonkun "tapahtuman" kautta hänen omassa elämässään.

Jumalan kanssa me voimme puhua siitä, miten pahalta meistä
tuntuu ja näin kuuluu tehdäkin. Daavid taisteli taistelun toisensa
jälkeen ja hän puhui siitä Jumalalle. Hän valitti taivaalliselle
Isälle, mutta lopetti Jumalan kanssa puhumisen näin, "mutta
Sinä olet minun Kallioni, johon minä turvaan." Näin hän sai
purkaa pahaa oloa sisältään Herralle ja myöskin tietää, että
Hänessä on pelastus.

Kun me pääsemme vapauteen, eli meidän sielumme haavat
saavat parantua, niin vasta silloin meille on mahdollista se,
että me voimme itse oman päätöksemme kautta valita olla
alamaisia.

Mutta vihan tunteet täytyy ensin käsitellä. Ja ne käsitellään
oikealla tavalla, ottaen huomioon myöskin tämän vihan
kohteen taustat ja näin me ymmärrämme, miksi näin on tapahtunut ja voimme koko sydämestämme antaa hänelle
anteeksi.

Uskon siihen, että niin mies kuin vaimokin osaavat kontrollin ja manipuloimisen taidon toisiinsa. On olemassa erilaisia
asioita, joiden kautta me voimme HALLITA TOISTA IHMISTÄ.

JOS me näin teemme, niin me kuljemme NOITUUDESSA.

Kaikesta tästä meidän tulee päästä eroon, että me voisimme
elää tasapainossa, koska KRISTUKSESSA (jossa me nyt
olemme) EI OLE MIESTÄ eikä NAISTA.

Kristuksen ruumiiseen kuuluvat siis niin miehet, kuin naisetkin.

Aivan alussa Aadamissa itsessään oli jo nainen. Jumala jakoi heidät kahdeksi erilliseksi ihmiseksi mieheksi ja naiseksi. Samalla tavalla, kuin Isässä on niin maskuliininen, kuin feminiininenkin puoli.

Miehillä on omat vahvat puolensa ja naisilla taas omansa.
Meidän tulee ymmärtää tämä, ja se, että tulemalla yhteen, meistä tulee upea kokonaisuus.

On tärkeää, että me lopetamme näistä osistamme riitelemisen
ja pyrimme rakkauden kautta löytämään se asema meidän omassa elämässämme, jossa me voimme olla Kristuksessa, eli me puemme päällemme Kristuksen. Tämä niin avioliitossa, kuin avioliiton ulkopuolellakin.

Esimerkki todellisesta elämästä =

Eräs nainen rakastui suunnattomasti erääseen miehen ja
mies vastaavasti naiseen. He alkoivat seurustelemaan ja nopeasti
suunnittelemaan yhteistä elämää. Tämä mies oli Kanadasta
ja nainen taas vastaavasti Usasta. Miehellä oli äärimmäisen
tärkeä ja vastuullinen, sekä hyvätuloinen työpaikka Kanadassa,
joten hän pyysi tätä naista tulemaan vaimokseen ja muuttamaan Kanadaan. Tuleva vaimo suuttui tästä, koska hän taas halusi ehdottomasti tulevan miehensä muuttavan Usaan, joten hän valitti siitä eräälle vanhalle julistajalle, joka sanoi hänelle, "nyt tässä on jotakin pielessä, koska meidän tulisi aina ajatella toistemme parasta, ja agape rakkaus on uhrautuvainen rakkaus." Jos tulevalla aviomiehelläsi on niin tärkeä tehtävä omassa maassaan Kanadassa ja sinulla ei sitä vastaavasti ole, niin eikö sinun tulisi suostua rakkaudessa siihen, että sinä menet Kanadaan asumaan? No nainen mietti sitä vähän aikaa, mutta sitten omasta vapaasta tahdostaan päätti suostua tulevan miehensä ehdotukseen. Hän muutti Kanadaan, jossa tänä päivänäkin heillä on taivaallinen kuva avioliitosta. He molemmat ovat vahvasti myöskin Herran työssä.

Aivan samalla tavalla, kuin miten syntyi aikamme suurin
apostolikin, joka johtui siitä, miten hänen vaimonsa rakasti
häntä ja omasta vapaasta tahdostaan oli määrättyyn pisteeseen asti alamainen, mutta kun tuli seurakuntaan menemisestä
kyse, niin sitä hän ei enää suostunut luovuttamaan miehelleen,
koska silloin hän olisi ollut miehensä orja.

Mutta meidän täytyy kaikissa erilaisissa tilanteissa hakea
se OMA rakkaudellinen osamme, koska tämä nainen osasi
myöskin rakastaa miestänsä senkin jälkeen, kun hän joutui
nukkumaan oman kotinsa rappusilla.

Hyvin harva pystyy tällaiseen, koska me emme ole kuolleita
omalle itsellemme, egollemme, my, myself and I, minä, minä
ja kerran vielä minälle. Tällainen tapahtuma olisi hyvin monelle
lopullinen kolaus.

Eli tässä ei haeta sitä, että miehen on pakko olla kotona,
kuin Kristus. Taikka naisen on pakko olla miehelleen alamainen
ja kunnioittaa häntä. Vaan meidän täytyy ymmärtää se, että se
on JOKAISEN OMA VAPAA VALINTA.

- Pukekaa päällenne Kristus.

- Olkaa toinen toisillenne alamaisia.

- Pitäkää toista aina itseänne parempana.

- Jos haluat olla ensimmäisellä sijoilla taivaassa, ole kaikkien palvelija.

Nämä KAIKKI kohdat kuuluvat niin miehille, kuin naisillekkin.

Tämä tarkoittaa myöskin sitä, mitä kirjoitin, että Jeesus oli
rakastavainen meitä kohtaan silloinkin, kun me vielä olimme inhottavia syntisiä.

Ts. Hän on meidän Opettajamme ja meidän tulisi seurata
Hänen jalanjälkiään ja pystyä kohtelemaan miestämme, taikka
vaimoamme rakkaudellisesti, vaikka he käyttäytyisivätkin meitä
kohtaan, kuin viheliäiset syntiset.

Eikä vain miehen kuulu olla kotona, kuin Kristus, vaan myöskin vaimon, sillä Sana sanoo meille kaikille, "pukekaa päällenne
KRISTUS." Ja Kristuksessa (jossa me nyt olemme) ei ole
MIESTÄ eikä NAISTA.

Mitkä voivat olla esteet sille, että tämä voisi toteutua?

Miksi me taistelemme niin paljon?

Ensinkin tämä mies-naisviha täytyy käsitellä pois meidän
elämästämme.

Toiseksi se, että meidän tulee kuolla itsellemme, että me
voisimme olla toisillemme alamaisia, samalla tavalla, kuin
Kristus jätti kaiken kirkkauden ja tuli ihmiseksi, ja oli alamainen.

Hän oppi ja tuli täyteen viisautta sen kautta, mitä Hän kärsi.

Ihminen, samalla tavalla, kuin Jeesuskin, voi hyväksyä vaikka
minkälaista kohtelua itseään kohtaan silloin, kun HÄN TIETÄÄ
PAIKKANSA KRISTUKSESSA. Jeesus oppi sen, että Hän
kuuluu Isäänsä ja näin Hän oppi tietämään sen, kuka Hän on
ja tämä tieto varjeli Hänet kaikista hyökkäyksistä, jotka tulivat
Häntä kohtaan. Ne menivät kuin "vesi hanhen selästä" pois.

Jos me otamme sellaisen mallin kotiimme, avioliittomme,
seurakuntaamme, jossa toinen olisi "muka" Jumalan Sanan mukaan korkeammalla paikalla, kuin toinen, niin tämä AINA tulee aiheuttamaan sotaa. Jumala on luonut meidät tasa-arvoisiksi.
Johannes Kastaja löysi oikean mallin, "minun tulee vähetä
ja Hänen tulee minussa kasvaa." Meidän tulee siis kuolla
itsellemme ja ottaa oma ristimme ja seurata Jeesusta. Hän on
KAIKESSA meidän Opettajamme ja esimerkkimme.

Me emme ota tämän maailman avioliitoista, työpaikoista, eroista
jne. mallia hengelliselle puolelle. Mallin me haemme Kristuksesta
ja vain Hänestä!

Meidän, niin miesten, kuin naistenkin, tulee löytää itsemme
KRISTUKSESSA. Tämä lopettaa kaiken sodan ja tilalle tulee
lepo ja rauha.

Lopuksi haluan korjata virheen, johon olen usein törmännyt,
kun puhutaan Sanassa naisesta, että hän on HEIKOMPI astia.
HEIKOMPI sana ei tarkoita HUONOMPAA, tai ALA-ARVOISTA,
jne, vaan nainen on VOIMILTAAN HEIKOMPI, kuin mies. Moni nainen on hyvinkin vahva, mutta tämä vahvuus puhuu SISÄISESTÄ vahvuudesta. Samalla tavalla, kuin Jeesus oli vahva, niin siinä puhutaan Jeesuksen SISÄISESTÄ vahvuudesta, niin
mies, kuin nainenkin voivat olla SISÄISESTI vahvoja.

Usein SISÄINEN vahvuus voi näyttää siltä, kuin ihminen olisi
kurja, alhainen jne. mutta Jeesuksessa me näimme oikean
SISÄISEN vahvuuden, kun Hän alistui kaikkeen siihen, mitä
Isä oli Häneltä pyytänyt.

SISÄINEN VAHVUUS, on NÖYRYYTTÄ, eikä sitä, että
me näytämme kovilta miehiltä tai naisilta, jotka jyräävät kaiken tieltään.

amen

©2017 kotipolku - suntuubi.com